Aivan luvattoman pitkä aika on kulunut siitä, kun olen viimeksi tänne blogini puolelle kirjoittanut. Facebookin puolella olen näköjään viihtynyt paremmin kuvajulkaisujen muodossa.
Monenlaista on tapahtunut sitten viime kirjoittamani: muun muassa muutto Kanta-Hämeestä Päijät-Hämeen puolelle itselliseksi naiseksi ja sen myötä sitten uuteen asuinseutuun tutustumista. Korona-aika on vain hiukan tätäkin hidastanut, kun alkuun piti pitää välimatkaa kaikkiin. Ehkäpä tässä vähitellen iittiläinen elämänmeno kuitenkin tulee tutuksi ja itsekin muokkaantuu yhdeksi lenkiksi iittiläisten käsityöläisten pitkään ketjuun.
Tykkimyssypohjien ja tykkimyssyjen parissa puuhailen edelleen intohimoisesti ja tokihan työpäiviin mahtuu myös kansallispukujen muiden osien ompelua.
Sen lisäksi, että teen pukuompelua suoraan asiakkaille, niin ompelen myös alihankintana Suomen Perinnetekstiilit Oy:n asiakkaiden pukuja. Jos haluat Perinnetekstiilien valikoimissa olevan puvun mittojesi mukaan valmistettuna mun ompelemanani, niin esitä heille tilausta tehdessäsi toiveeksi, että Ommelpuu/Sari valmistaisi pukusi.
Karstulan miehen liivistä
Ompeluhommia täydentää mukavasti talvikaudella opetukset lähiseudun kansalaisopistoissa (ja pistokeikkoina kauempanakin). Tällä hetkellä on sovittuna kansallispukuompelu- ja tykkimyssykursseja Wellamo-opistolle Lahteen, Mäntsälän kansalaisopistolle Pukkilaan ja Ikaalisten kansalaisopistolle. Kutsuttaessa pistäydyn myös muuallakin.
Eikä sitä vapaallakaan olla käsitöitä tekemättä, joten syksyn jo kolkutellessa ovella ja talven odotellessa taustalla vuoroaan, niin vapailla on jo sukkapuikot käynnistetty:
Ja mitä sitten oikeasti tänään tapahtui: Kiertelin ympäri ämpäri maakuntia hakien sekä työhön että yksityispuoleen liittyviä tavaroita ja istuin muutaman tunnin läppärin ääressä teetä juoden. Noh, toki siinä teetä lipittäessäni tein työjuttuja... ainakin melkein koko ajan. Ompeluhommien vuoro on sitten jälleen huomenna.
